Ateljeen ensiaskeleet

Hei!

Ihanaa kun luet Ateljee Aamun Sarastuksen blogia!

Kerronpa teille hieman Ateljeen ensiaskelista, mistä inspiraatio Ateljeen perustamiseen tuli ja miten tällainen pieni Ateljee muodostui. Kerron samalla jonkin verran omasta opiskelu- ja työtaustastani.

Ateljee on varmasti aina ollut minussa. Käsitöistä ja askartelusta kiinnostuin jo pienenä oman äitini ja kummankin mummoni innostamana. Askartelin kaikenlaista ja piirsin paljon. Harrastin myös useamman vuoden kuvataidekoulua Lahdessa  Taide- ja muotoilukoulu Taikassa. Yläasteen jälkeen pääsin lukioon kuvataidepainotteiselle luokalle.

Ennen vanhojentansseja meillä oli kurssi, jossa sai ommella oman vanhojentanssipukunsa. Ompelin sellaisen itselleni, ja kaksi myös ystävilleni. Innostava opettajammekin vaikutti olevan ylpeä näistä kolmesta valmistuneesta puvusta. Omasta puvustani tuli upea, kirkkaan keltainen, jonka helmojen alla oli valtava vannealushame, jossa oli metallinauhat upotettuina kujiin jotta helma oli mahdollisimman leveä (kuva). Ja se olikin koulun ellei kaupungin suurin, ainakin tuona vuonna. Ja se painoi paljon! Mutta se ei tietenkään iloa eikä tanssia hidastanut. 🙂

Päästyäni ylioppilaaksi hain Hämeen Ammattikorkeakouluun, eli HAMKiin Wetterhoffille, johon pääsin vaatetuslinjalle. Tuntui todella luontevalta opiskella alaa jossa saa käyttää kädentaitojaan ja luovuutta. Ammattikorkeakoulusta valmistuin opiskelujen jälkeen vaatetusalan artenomiksi, eli muotoilijaksi. Opiskelujen aikana olin kahdessa todella antoisassa työharjoittelussa, toisen harjoittelun tein Lahden Kaupunginteatterin puvustossa ja toisen hää-ja juhlapukuliike Glamourissa Lahdessa. Koulun lopuksi tein opinnäytetyöni raskausajan hää- ja juhlapuvuista.

Opiskelujen loppupuolella sain heti työpaikan vaatetusalan liikkeestä kotikaupungistani Lahdesta. Olinkin samalla työnantajalla 9 vuotta töissä. Tässä välissä menimme naimisiin mieheni kanssa ja saimme kaksi ihanaa tytärtä. Ompelin vapaa-ajalla tyttärille sekä itsellenikin jonkin verran mekkoja ja hameita vuosien varrella, kuten oman ihanan pitsisen ja tyllisen hääpukuni kymmenen vuotta sitten (kuva). Myöhemmin ompelin esimerkiksi hääpuvustani jäljelle jääneestä pitsistä mekot tyttärillemme (kuva), kun nuorempi heistä täytti yksi vuotta. Olen ommellut myös monia muita tilaus- ja korjaustöitä vuosien aikana. 

Vanhojentanssipuku

Hääpuku

Pitsimekot

Kun olin palannut toiselta äitiyslomaltani takaisin myymälään töihin, mietin edelleen, että olisi kyllä upeaa käyttää kädentaitoja ja luovuutta enemmän. Tuli idea, mitä jos voisinkin saada starttirahan!

Otin asiasta selvää sekä otin yhteyttä myös Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy:hyn, josta minua ihanasti autettiin eteenpäin ja sparrattiin starttirahan hakemisessa. Tein starttirahahakemuksen ohjeiden mukaan ja kuinka ollakaan  se myönnettiin minulle! Olin todella iloinen ja kiitollinen että tästä alkaa siis uusi jännittävä matka ja minusta tulee pienyrittäjä. Tämä vaihtoehto oli toki käynyt mielessäni jo opiskeluaikoina, mutta näin kauan meni, että uskalsin ottaa sen ensimmäisen askeleen yrittäjyyden suuntaan. Tämän jälkeen jätin vanhan työpaikkani jossa olin ollut vielä pienellä tuntimäärällä, kuten tyttäretkin olivat lyhyttä päivää päiväkodissa sekä esikoulussa.

Samoihin aikoihin alkoi myös toinen uusi seikkailu, kun huomasimme odottavamme perheeseemme kolmatta pienokaista. Starttiraha-aika jäi siis puoleen vuoteen, mutta sinä aikana kerkesin aloittaa yritystoiminnan ja kerkesimme puolisoni avustuksella tehdä Ateljeen verkkosivut hyvään malliin. Instagramia aloin päivittämään enemmän yritysmielessä, olin aloittanut Ateljeen tilin pitämisen jo vähän aikaisemmin harrastusmielessä. Sitten syntyi pikkuinen pikkuveikka, ja vauvavuosi menikin häntä nuuskutellen ja hoivaten samalla seuraten siskojen touhuja.

 Kuka voikaan uskoa, kuinka nopeasti vauvavuosi oikein menee!

Pikkuiset kasvavat niin huimaa vauhtia, myös tällä kolmannella kerralla. Saapui viime elokuu jolloin pikkuinen täytti vuoden ja esikoinen aloitti tokan luokan, sekä keskimmäinen jatkoi päiväkodissa. Niinpä aloin taas ompelemaan, ideoimaan ja kuvailemaan tuotteita pienimmän päiväuniaikaan. Syyskuussa Ateljeen pieni nettikauppa aukesi! Tuotevalikoima kasvaa pikkuhiljaa, sitä mukaa kun tuotteita valmistuu. Tällä hetkellä tuotteet ovat pieniä, sellaisia joita pystyn valmistamaan pienimmän päiväuniaikaan. Unelmoin, että voin kasvattaa tuotevalikoimaa tulevaisuudessa vielä hieman laajemmaksi. Mutta nyt teen Ateljeen töitä lastentahtisesti, kuten se tähän elämäntilanteeseen sopii.

Ja tässä sitä nyt ollaan, Ateljee alkaa löytämään muotonsa, nautin todella paljon siitä, että saan tehdä tuotteita omin käsin, käyttää mielikuvitusta niiden suunnittelussa, valokuvata paljon sekä ilahduttaa kauniilla tuotteilla muitakin. Tuotteiden suunnittelussa ja kehityksessä keskeisenä teemana ovat kauniit värit sekä maanläheiset materiaalit, ja tuotteista välittyy ilo ja leikkisyys. Toivon, että että ne saavat monta uutta ihanaa kotia isojen ja pienien käyttäjien luota. Vaikka Ateljeen matka on vielä alussa, on ihana tunne kuulua pienenä yrittäjänä johonkin suurempaan eli kotimaisten käsityöläisten edustajiin ja verkostoitua upeiden muiden tekijöiden kanssa.

Heräsikö sinulle jotain ajatuksia tätä lukiessasi? Oliko jotain yllättävää? Oletko kenties itse kulkenut samanlaista matkaa yrittäjäksi? Entä haluaisitko kuulla jostakin aiheesta lisää? 

Ihanaa jos kommentoit tämän julkaisun alapuolelle ajatuksiasi! <3

(Kommentit tarkistetaan roskapostin varalta ennen julkaisua.) 

Oikein mukavaa päivää sinulle! 

Lämmöllä, Sara